" Silmät irtoo, pää hajoo. Veitsen terällä niskaan, ja terä ulos silmästä. Väännä niskat nurin, helpottaa. Ei se oo mahdollista, jos olisi, olisin niin onnellinen. Päänäsrkylääke? Onko sellasta olemassa? Mun pään mielestä ei. Sillä taitaa olla oma elämä. Ja se haluaa pois sen elämästä. Ainakin musta tuntuu siltä. Ennen se oli aina haluamassa ulos, se varmaan oli aina masentunut. Pää-parka. Kiitos tuon lääkkeen, se ei niin usein haluakkaan ulos, se taitaa välillä olla ihan onnellinen. Eikös tuota lääkettä käytetty masennuksen + päänsäryn hoitoon? Mutta masennuskaudet, sillon se joku haluaa ulos. Musta tuntuu, että vielä jonain päivänä mun pää hajoaa. Kokonaan. "
Näin mä voisin kuvailla mun päänäsärkyä. Ennen mä olin niiden päänsärkyjen orja, mä en hallinut mun elämää, vaan ne hallitsi. Jopa kuutena-seitsemänä päivänä seitsemästä päivästä, mun päähän koski. Ne alko joskus ala-asteella, ehkä kymmenen vanhana. Useimmiten vasemmalle puolelle niskaa ja vasemman silmän "taakse". Joskus se tulee samalla tavalla oikealla puolelle, harvemmin. Mä kävin lääkärillä ja sain lähetteen fysioterapiaan ja uudestaan sen lähetteen, kun ensimmäinen oli loppuun käytetty. Jossain vaiheessa kävin OMT-terapeutilla, joka niksautteli ja raksautteli mun niskoja ja nikamia. Ei helpotusta, kävin siellä kaks tai kolme kertaa. Se ei ollu muutakun kallista.
Kun olin sitten käyny fysiossa, saanut venyttelyliikkeitä ja mikään ei auttanut, sain lopulta lähetteen lasten neurologiselle osastolle KYS:iin kesällä 2011, odotin että sieltä saan kunnollisen diagnoosin, ja ehkä apua tähän kipuun. Se oli mun mielestä täysin turha reissu, ihankun mua olis pidetty tyhmänä. Hypi yhdelle jalalla, näätkö tän sormen, osaatko luetella aakkoset, kävele suoraan tätä viivaa pitkin, laita silmät kiinni ja sormenpäät yhteen edessäsi. Tyhmyystesti? Ei , diagnoosi = Tension Neck, niskahartiaseudun jäykkyy, urheile enemmän, lue vähemmän, stressaa vähemmän. Mulle se on sama kuin lopeta sun elämä. Mutta ei siitä hyötyä ole, koska sitä oli testattu jo aikaisemmin. Urheilulla ei saatu mun päänsärkyjä loppumaan, olin pettynyt siihen neurologin diagnoosiin. Mutta ainut hyvä puoli oli se, että se nainen kirjotti mulle reseptin (masennuslääkkeisiin:'D) Triptyl 10mg, joka ilta yks/kaks tablettia, no oon syöny niitä jotain 4 kuukautta, ja ne on vähentäny selvästi mun päänsärkyjä, mutta. Aina on se ihana mutta. Nyt kun saan päänsärky-kohtauksen, se on pahempi kun koskaan. Eli vähentyneiden päänäsärkyjen tilalle on kovemmat harvemman kohtaukset. Entiedä, onko se hyvä vai ei. Mutta ainakaan nykyisin päänsärky ei hallitse jokapäiväistä elämääni.
En toivo kenellekään päänsärkyä, en kenellekään. Tiedän myös, mitä päänsärky sairautena tarkoittaa, olen JOUTUNUT seuraamaan Hortonin-neuralgiaa sairastavan ihmisen elämää vierestä, se kun et voi auttaa.. Et voi tehdä mitään hänen hyväkseen, olla hiljaa vain. Tuo sairaus on yksi kivuliaimpia sairauksia, mitä on olemassa. Parannuskeinoa ei ole, eikä tiettyä lääkettäkään. Jokainen sitä sairastava tietää itse, mikä toimii parhaiten. Joillakin se on yksi kausi vuodesta, joillakin sen on koko vuoden , vuodesta toiseen. Harvinainen sairaus, jota kukaan ei halua. Haluan kaikille, jotka tätä sairautta joutuu kestämään, osoittaa kunnioitusta siitä, että he kestävät sen. Äiti oot paras<3
Rakkaudella, Emilia
hihih. nää on kivoi nää sun kirjotukset tääl lukee! (: jos kiinnostaa nii rupee lukemaan kans mun kuulumisia! <: http://veera-smilesandsorrows.blogspot.com/
VastaaPoistaKiitos!
PoistaJjoo, rupeen, niin saa päiväannoksen sun persoonaa, kun oot kadonnu koulusta!:'D
voi ei! en osaa ees kuvitella miten hirveetä toi on, kun mulla jo muutaman viikon migreenitkin tuottaa ihan hirveetä tuskaa. en kai voi muuta kun toivottaa sulle hirveesti tsemppiä ja jaksamista tohon :(
VastaaPoistaKiitos kauheasti!
PoistaJa toivon kanssa jaksamisiin sulle migreenin kanssa, ei sekään mikään easy jakso elämästä oo, jos sitä sairastaa!