Apua.. Eihän tuosta viime postauksesta olekaan kuin 6 kuukautta, tiddidii,
Heippa vaan siis kaikille, aattelin vähän uusilla tuulilla (ja innostuksella?) alkaa kirjoittelemaan. Tai ainakin kokeilemaan sitä. Oon vissiinkin ollut niin kiireinen viime aikoina, oon vissiinkin ollut niin saamaton viime aikoina, että tämää blogi on jäänyt kokonaan sivuun. Kesällä olisi ollut aikaa, mutta ei oikeestaan motivaatioo, nyt saattaa löytyä molempia, ainakin hetken. Oon tosi huono kirjottelemaan iltaisin, koska sillon vietän aikaa Juhon ja perheeni kanssa, harrastelen jotain tai vaan laiskottelen. Mutta nyt minulla on koulussa niiiiin ihana jakso, että kaksi vapaapäivä ja muutenkin yhteensä vaan 6h/vko, joten ehkä tässä olisi pieni sauma kirjoitella vähän aktiivisemmin, varsinkin kun nyt on syksyn yo-kirjoituksetkin ohi. Eli katsottaisiinko pieni kertaus mitä minun elämään kuuluu?
Kevät: Keväällä nyt ei mittään erikoisempia, ehkä;), tapahtunut. Paitsi että poikkettiin taas käymään Saksassa koulun kanssa. Youth Meetingissä oli mukana minun lisäksi 9 nuorta meidän koulusta, ja saksalaisia 5 henkilöä ja ruotsalaisia pari kymmentä. Hieno reissu taas, ja monta kokemusta ollaan nyt rikkaampia<3 Ensi keväänä tällainen Youth meeting tällä verkostolla saatetaan järjestää meidän omassa pikkukylässä!
Kesän aikanahan nyt kerkiää tapahtumaan vaikka mitä! (kuvat eivät ole aikajärjestyksessä..)
hyvää ruokaa, kesäbiisejä, aurinkoa, kesävaatteita,
nomakeup-päiviä koko ajan, muikkufestivaaleja,
joilloin kylä täynnä ihmisiä
kesästä nauttimista yhksin ja yhdessä, mato-onkia ja mansikoita,
laiskottelua ja työntekoa muutamassakin eri kesätyöpaikassa
Aurinkoa ja merimaisemia, pikkusiskon rippijuhlat, uusien asioiden opettelua,
vähän huoletonta kirjoituksiin lukemista,
lomareissu Vaasaan, näin ollen hotelliaamiaisia, hetkessä elämistä
Sittenhän se syksyi ikäänkuin alkoi siinä samassa missä koulukin.
Viimeinen vuosi lukiossa, abivuosi. Mahdollisesti hetkeen viimeinen vuosi kotona, kotikylässä. Viimeinen vuosi tuttua ja turvallista. Mahdollisesti viimeinen vuosi äitin ruuilla ja pesukoneella.
Ensimmäinen vuosi täysi-ikäisenä, ensimmäinen vuosi vastuullisena aikuisena vastuullisen aikuiselämän harjoittelua, ensimmäinen vuosi ilman virallista holhousta, ensimmäinen vuosi omien pankkitunnusten kanssa. Mahdollisesti ensimmäinen vuosi, joka todella kääntää sivua siinä kirjassa, jossa minä olen ja elän.
3 päivää ennen synttäreitä:
23.8.14 Olympiastadion, Cheek, huikeeta.
Se oli lahja minun vanhemmilta ja Mandikalta
ja kuvassa näkyvä kello kummilta ja Nooralta
26.8.14 I AM EIGHTEEN.
Ensin aamulla Juhon tekemiä vohveleita aamupalaks
ja maailman ihanin synttärilahja<3
kouluun mennessä Ellalta mufinssikakku,
kotona ruusuja, skumppapullo kaiverruksella ja seinässä lukee
PALJON ONNEA 18 V.
(tällä hetkellä paljn onnea 180 v.
thank you my lovely cousin)
= TÄYDELLINEN SYNTYMÄPÄIVÄ <3
Sittempä ne oli oikeestaan käsillä, syksyn kirjoitukset. Ja lukeminenhan meni oikeastaan noin ^
Noh, nyt on takana kaiken kaikkiaan viime keväältä terveystieto, tältä syksyltä äidinkieli ja psykologia joten eikun odottelemaan ensi kevään englantia ja pitkää matikkaa..
Viimeisenä, ja oikeastaan kaikista tärkeimpänä. Alussa sanoin että keväällä ei tapahtunut ehkä mitään erikoista, tosiasiassa tapahtui ja paljonkin:)
kohta 7 kk <3
Tällaista siis tällä hetkellä ja viime hetkillä.
<3: Emilia
ps, suurin osa kuvista on puhelimella otettuja, joten siksi laatu on niin heikko osassa.
Olisin toki voinut valkata mukaan vai kameralla otettuja, mutta en jaksanut alkaa käymään läpi puolen vuoden ajalta kansioita.. Toivottavasti nämä nyt kelpaa:)
